Tekoälyn nykytila, mahdolliset uhkakuvat ja haasteet  

Professori Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta esitteli tekoälyn nykytilaa ja sen potentiaalia tuottavuuden parantamiseen. Tekoäly mahdollistaa ennakoivan päätöksenteon ja innovaatioiden kehittämisen, sekä tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen. Tekoälyn eettinen käyttö on keskeistä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. 

Tekoäly on jo nyt integroitunut saumattomasti päivittäiseen elämäämme, helpottaen rutiinitehtäviä ja edistäen luovuutta. Esimerkiksi henkilökohtaiset avustajat, kuten Siri ja Google Assistant, helpottavat aikataulujen hallintaa ja tiedon hakua. Netflixin ja Spotifyn kaltaiset suositusjärjestelmät räätälöivät viihdetarjontamme henkilökohtaisten mieltymystemme mukaan. Älykkäät liikennevalot ja reittisuunnittelu auttavat vähentämään ruuhkia, kun taas sähköpostien suodatusjärjestelmät pitävät roskapostin loitolla ja korostavat tärkeitä viestejä.  

Tekoälyn nopea kehitys on aiheuttanut huolta monien keskuudessa. Työpaikkojen menetys on yksi suurimmista huolenaiheista, sillä tekoäly kykenee huolehtimaan yhä useammista tehtävistä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää kehittää omaa osaamista ja pysyä ajan tasalla työelämän vaatimuksista. Toinen merkittävä huoli liittyy tekoälyn eettiseen käyttöön. On välttämätöntä varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti, välttäen syrjintää ja ihmisten vahingoittamista.  

Kolmas uhkakuva on dystooppiset skenaariot, joissa tekoäly ottaa vallan ja tuhoaa ihmiskunnan. Vaikka tekoälyllä on kyky oppia ja kehittyä, professori Abrahamsson vertasi sen aiheuttamaa riskiä karkuun päässeeseen leivänpaahtimeen.  

Hän havainnollisti, että vaikka tekoäly voi oppia ja kehittyä, se ei ole itsenäinen uhka, eikä voi toimia ilman ihmisen ohjausta tai tarkoituksellista väärinkäyttöä. Ihmisten on säilytettävä aktiivinen rooli tekoälyn ohjauksessa ja valvonnassa, jotta sen käyttö edistää yhteiskunnan hyvinvointia ja kehitystä. 

AI tutkimustietoa ja –tuloksia PRY:n Tekoälykyselytutkimuksesta  

Tuomo Koskenvaara esitteli vuodenvaihteessa projektiammattilaisten keskuudessa tehdyn tutkimuksen tuloksia. Tutkimus osoittaa, että valtaosa projektiammattilaista, yli 90%, käyttää tekoälyä vain satunnaisesti. Kuitenkin niistä 10%:sta, jotka jo käyttävät tekoälyä säännöllisesti, jopa yli 80% on kokenut saavansa tekoälyn käytöstä myös selvästi hyötyä.  
Ohjattua Ai-koulutusta oli vastaajista saanut vasta 10% ja alle15 %:lla organisaatioista on tekoälyn hyödyntämisstrategia. 

IPMA:n ICB-malli ja AI tarjoaa laajan viitekehyksen projektin-, ohjelmien- ja portfolionhallinnan osaamiselle, sisältäen tekoälyn soveltamisen näihin alueisiin. Tämä mahdollistaa projektiammattilaisten kehittymisen ja tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen työssään. 

Myös ISO-standardeista löytyy oma standardi tekoälylle: ISO/IEC 42001 – Artificial Intelligence Management system. Tämä standardi sisältää vaatimukset ja ohjeistuksen organisaatioille tekoälyn hallinnasta ja käyttöönotosta. Standardin tulkinnan ja hyödyntämisen apuna toimii SFS-EN ISO/IEC 22989-2023.  

Tekoälyn eettiset kysymykset ja tekniset rajoitukset 

Tekoälyn kehittyessä yhä älykkäämmäksi ja monipuolisemmaksi, sen eettiset kysymykset ja tekniset rajoitukset nousevat entistä tärkeämmiksi keskustelun aiheiksi. Eettisesti tekoäly herättää kysymyksiä vastuusta, yksityisyydestä ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä. Kuka on vastuussa, kun tekoäly tekee virheen? Miten varmistetaan, että tekoäly ei loukkaa yksilön yksityisyyttä?  

Tekniset rajoitukset puolestaan liittyvät tekoälyn kykyyn ymmärtää ja tulkita monimutkaisia inhimillisiä tunteita ja sosiaalisia vihjeitä. Lisäksi tekoälyn oppiminen ja päätöksenteko perustuvat saatavilla olevaan dataan, joka voi olla vinoutunutta tai puutteellista, johtaen epätarkkoihin tai epäoikeudenmukaisiin tuloksiin. Nämä haasteet vaativat jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä, sekä eettisten periaatteiden vahvistamista tekoälyn suunnittelussa ja käytössä. 

Tekoälyn nopeasti kasvava käyttö tuo mukanaan myös merkittäviä ympäristöhaasteita mm. sähkönkulutuksen suhteen. Suurten tietomäärien käsittely ja monimutkaisten algoritmien käyttö on välttämätöntä, mutta ne vaativat paljon laskentatehoa, mikä puolestaan kuluttaa paljon sähköä. Tämä on erityisen huomattavaa datakeskuksissa, jotka pyörittävät pilvipalveluita ja tekoälysovelluksia. Sähkönkulutuksen kasvu voi johtaa suurempiin hiilidioksidipäästöihin, mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. 

Kun tekoälyjärjestelmiä käytetään laajamittaisesti, niiden energiankulutus voi muodostaa merkittävän osan maailmanlaajuisesta energiankäytöstä. Tämä asettaa paineita löytää kestävämpiä energiaratkaisuja, kuten uusiutuvan energian lähteitä. On myös tärkeää kehittää energiatehokkaampia algoritmeja ja optimoida tekoälyjärjestelmien arkkitehtuuria vähentämään niiden ympäristövaikutuksia. 

On hyvä huomioida nämä haasteet ja pohtia sitä, miten ja missä määrin tekoälyä käyttää. Kokeileminen on hyvinkin tärkeää oppimismielessä, mutta kannattaa pitää mielessä ympäristövaikutukset.  

Tekoälyn tulevaisuuden mahdollisuuksia 

Antonio Nieto-Rodrigues kertoi projektinhallinnassa odotettavista mullistuksista, jotka nopeuttavat projektien toteutusta ja parantavat niiden onnistumista. Tekoälyn myötä projektipäälliköiden on sopeuduttava uusiin teknologioihin, kehitettävä pehmeitä taitoja, johtajuutta, strategista ajattelua ja liiketoimintanäkemystä. Tulevaisuudessa on entistä tarkemmin keskityttävä tuottamaan arvoa asiakkaille ja vastaamaan sidosryhmien tavoitteisiin, samalla kun on hallittava uudet teknologiat menestyäkseen. 

Miten hypätä voittajan kelkkaan 

Teknologiajohtaja Vesa-Matti Paananen ja johdon Ai-konsultti Antti Merilehto käsittelivät tekoälyn hyödyntämistä liike-elämässä.   

Tekoälyä voi käyttää monenlaisiin tehtäviin, kuten kirjoittamiseen, kääntämiseen, koodaamiseen, testaukseen, sisällön luomiseen sekä opetukseen ja asiakaspalveluun. On tärkeää pitää mielessä, että tekoäly on tehokas työkalu, mutta sen tietopohja on rajallinen, ja se voi joskus tuottaa virheellisiä tuloksia puutteellisen tiedon vuoksi. On myös tärkeää noudattaa eettisiä ohjeita tekoälyn käytössä varmistaakseen, että sitä käytetään vastuullisesti ja oikein. 

Projektiammattilaisen kannattaa ottaa ensimmäinen askel tekoälyn hyödyntämiseen yksinkertaisesti aloittamalla kokeilu. Avaa tekoälytyökalu, kuten Copilot tai Gemini, ja aloita vuoropuhelu. Tunnista haasteet, joita kohtaat työssäsi, tiimissäsi tai organisaatiossasi ja kysy apua tekoälyavustajaltasi. Kuvaa ongelmasi selkeästi ja arvioi saamiasi vastauksia. Ole valmis pyytämään tarkennuksia ja haastamaan työkalua, kunnes saat tyydyttäviä vastauksia. Muista, että voit aina kokeilla eri työkaluja löytääksesi sen, joka palvelee tarpeitasi parhaiten. 

Yritysten kannattaa aloittaa luomalla tekoälystrategia, jonka voi aloittaa kriittisten toiminta-alueiden tunnistamisesta, tuotantoprosessien analysoinnista ja business-hyötyjen arvioinnista. Jatkuva arviointi ja tekoälyavustajien integrointi prosesseihin, kuten asiakaspalveluun, ovat keskeisiä kilpailuedun ja asiakaskokemuksen parantamisessa. 

Tekoälyn kehitys on todella nopeaa. Tämän artikkelin julkaisuajankohtana on varmasti edetty, ja osa nyt opituista asioista on vanhentuneita. Tärkeää on seurata kehitystä jatkuvasti, ja kokeilla uusia innovaatioita.  

Projektiammattilaiset ry järjestää jälleen mahdollisuuden päivittää tekoälytietämystä 24.-25.10.2024 Turun Kakolassa. Syksyn workshopin teemana on “Ai² @Project Management | Tekoälyn käyttöönotto suunnitelmasta käytäntöön”. Lisäksi tiedossa joukko tekoälyä käsitteleviä webinaareja ym. Tervetuloa mukaan!