Tämä konsepti, josta Barnes itse käytti nimeä iron triangle, ja joka tunnetaan laajasti nimellä Barnes triangle, suomeksi monesti projektinhallinnan kultainen kolmio, on osoittautunut käytännönläheiseksi ja aikaa kestäväksi: Tämän konseptin avulla projektin lainalaisuuksia – erityisesti sitä miten yhden tavoitteen muuttuminen vaikuttaa kahteen muuhun tai miten yhteen tavoitteeseen kohdistuvia paineita on mahdollista helpottaa kahden muun tavoitteen avulla on havainnollistettu sadoissa projektinhallintaa käsittelevissä teksteissä ja tuhansissa projektinhallinnan koulutuksissa. Kyseessä on hyvin tunnettu ja tunnustettu projektinhallinnan peruspilari, jonka käyttökelpoisuutta on hyvä palauttaa mieleen ajoittain.

Projektinhallinnan kultaisen kolmion historia

Barnes käsitteli projektinhallinnan lainalaisuuksia väitöskirjassaan vuonna 1969 ja havainnollisti asiaa kolmiolla, jossa kärkipisteinä olivat kustannukset, aika ja resurssit. Hän esitteli tätä konseptia mm. kurssillaan Time and Cost in Contract Control. Projektinhallinnan triangle of objectives -konsepti tarkentui 1970-luvun alussa ja Barnes esitteli sitä suurelle yleisölle televisio-ohjelmassa, jossa mainitsi kolmion kulmiksi ensin ajan, kustannukset ja laadun, mutta tarkensi myöhemmin, että laadun tilalle voi myös merkitä suorituskyvyn. Näistä taustoista lienee käynnistynyt se erilaisten varianttien laatiminen, mikä jatkuu yhä edelleen.

Alkuperäiseen konseptiin kuuluivat siis aika, kustannukset ja laatu. Konseptin pääviesti oli, että muutos yhdessä päätavoitteessa tai -rajoitteessa vaikuttaa kahteen muuhun ja että, yhden kulman muuttuessa kahta muuta joudutaan tarkastelemaan – tarvittaessa korjaamaan – jotta asiat pysyvät tasapainossa. Esimerkiksi näin:

• Projektin läpimenoa halutaan nopeuttaa – tämä vaatii tyypillisesti enemmän rahaa ja/tai laadun/laajuuden vähentämistä.
• Projektin laatua/laajuutta halutaan lisätä – tämä vaatii tyypillisesti enemmän rahaa ja/tai lisää aikaa.
• Projektin kustannuksia halutaan pienentää – tämä vaatii tyypillisesti laadun/laajuuden vähentämistä ja/tai läpimenon nopeuttamista.

Kolmion monet muodot

Barnesin konseptista on johdettu projektinhallinnan kuolemattomia peukalosääntöjä kuten “Good, fast, cheap – choose any two” ja “You get, what you pay for”.

Vaikka kolmiossa esitettyjen tavoitteiden välillä on mahdollista käydä kauppaa tämä ei ole käytännössä aina mahdollista. Esimerkiksi rahan (ja/tai ihmisten) lisääminen resurssien kannalta optimoituun projektiin voi huonontaa projektin hyötysuhdetta ja hidastaa etenemistä. Lisäksi haasteellisissa projekteissa on usein mahdotonta muuttaa budjettia, aikataulua tai laajuutta laadun kärsimättä.

Barnesin kolmiosta on laadittu laaja joukko variantteja, joissa kolmion kulmiin on vaihdettu erilaisia projektien tavoitteita ja rajoitteita, ja joissain tapauksissa kolmioista on luovuttu kokonaan. Esimerkkinä mainittakoon nelikulmio, jossa kärkipisteinä toimivat aika, kustannukset, laajuus ja laatu sekä kuusikulmio, joka koostuu kahdesta kolmiosta, joissa kärkipisteinä toimivat aika, kustannukset ja laajuus sekä riskit, resurssit ja laatu. Lisäksi mainittakoon kolme limittäin sijoitettua ympyrää, jotka kuvastavat aikaa, kustannuksia ja laajuutta, jossa näiden yhteinen osajoukko on laatu.

Kolmion merkitys tänä päivänä

Projektinhallinnan menetelmien kehittyessä – erityisesti ketterien menetelmien myötä – on esiintynyt keskustelua siitä, onko projektinhallinnan kultainen kolmio vielä ajankohtainen. Projektinhallinnan kultaisen kolmion paikkansapitävyyttä on kyseenalaistettu erityisesti projekteissa, joihin liittyy tuntemattomia elementtejä ja kompleksisuutta. Lisäksi ketterien menetelmien käyttämisen on epäilty aiheuttavan kolmion perusviestiin epätarkkuutta ja -loogisuutta.  

Viime vuosina projektityömenetelmissä – erityisesti tietojärjestelmäprojektien työmenetelmissä – tapahtuneesta menetelmäkehityksestä huolimatta Martin Barnesin 1970-luvun alussa kehittämä konsepti on yhä ajankohtainen. Projektin tavoitteiden ja rajoitteiden lainalaisuuksien ymmärtäminen ja tasapainottaminen on edelleen tarpeellista – ehkä jopa tarpeellisempaa kuin aikaisemmin. Tavoitteiden ja rajoitteiden asiayhteyksien ymmärtäminen tarjoaa projektinjohdolle mahdollisuuden keskittyä projektin onnistumisen kannalta keskeisten asioiden hallintaan ja ihmisten johtamiseen.

Teksti: Jouko Vaskimo, Tieteellinen neuvottelukunta