Pelipohjaisten oppimisratkaisujen suosio on kasvussa projektijohtamisen koulutuksessa

Erilaisia oppimispelejä on enenevässä määrin käytössä niin korkeakoulu- kuin koulutus- ja valmennussektorilla. Tieteellinen neuvottelukunta kirjoitti aikaisemmin oppimispeleistä Projektimaailma-lehdessä (2/2021), jossa esiteltiin Oulun yliopiston projektiliiketoiminnan tutkimusryhmän PROVO-tutkimushanketta. PROVO-hankkeen aikana kehitettiin ja pilotoitiin erilaisia digitaalisia oppimispeliratkaisuja. Nyt näiden oppimispeliratkaisujen vaikuttavuuden tutkimus on valmistunut. Tutkimus on julkaistu Elina Jääskän väitöskirjana (Oulun yliopisto, tuotantotalous), joka koostuu kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista sekä yhdestä vielä vertaisarvioimattomasta artikkelista.

Oppimispeleillä saavutetaan monenlaisia hyötyjä projektinhallinnan ilmiöiden ja käytänteiden oppimisessa

Jääskän tutkimus osoittaa, että oppimispeleillä on monia hyötyjä projektinhallinnan opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta. Oppimispelit ovat mieleenpainuvia kokemuksia ja tuovat mielenkiintoista vaihtelua perinteisiin oppimistapoihin verrattuna, lisäten motivaatiota oppimiselle. Oppimispelit kehittävät yleisiä asiantuntijataitoja ja mahdollistavat kokemukseen perustuvan oppimisen: haastavien ja teoreettisten käsitteiden soveltaminen käytäntöön turvallisessa testiympäristössä. Oppimispelien avulla opitaan siis ns. eksperimentoinnin kautta: toiston, yrityksen ja erehdyksen avulla päästään käsiksi esimerkiksi parhaisiin projektinhallinnan käytänteisiin, joka ei olisi mahdollista organisaatioiden todellisissa projekteissa.

Oppimispelit kehittävät etenkin riskien ja epävarmuuden hallinnan kyvykkyyksiä

Tutkimus korostaa miten oppimispelit valmistelevat oppijat sietämään epävarmuutta ja hallitsemaan riskejä. Esimerkiksi, kaikilla pelaajilla voi pelissä olla sama rajallinen informaation määrä, kun eteen tulee odottamaton tilanne. Pelaajat tekevät erilaisia ratkaisuja, jotka johtavat erilaisiin lopputuloksiin projektin etenemisen ja onnistumisen kannalta. Pelin jälkeisessä keskustelussa voidaan purkaa odottamattomat tapahtumat ja niiden aiheuttamat tapahtumaketjut auki ja vertailla eri skenaarioiden, päätösten ja ratkaisujen vaikutuksia. Tästä keskustelusta voidaan tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi hyvistä riskien ja epävarmuuden hallinnan käytänteistä valitussa projektikontekstissa. Lisäksi odotettujen pelitapahtumien yhteydessä oppijat voivat harjoitella niin laadullista kuin määrällistä riskienhallintaa, esimerkiksi etukäteen tehdyn peliin liittyvän riskikartoituksen ja -analyysin avulla, joka tukee asianmukaista päätöksentekoa projektin ohjaamiseksi.

Pelipohjaisten oppimismenetelmien hyödyntäminen vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta

Pelipohjaisten oppimissovellusten käyttö ei ole kuitenkaan itsestään selvää ja suoraviivaista vaan niiden käyttöön liittyy haasteita niin pedagogisesti kuin teknisesti, jotka voivat ehkäistä positiivisia oppimistuloksia. Oppimispelien hyödyntäminen vaatii pedagogisesti opettajilta ja kouluttajilta merkittävää investointia ajallisesti ja huolellista suunnittelua, jotta oppimispeli voidaan saumattomasti integroida olemassa olevaan koulutusohjelmaan tai opintojaksoon. Huolellisesti suunnitellun oppimispelin rooli, tarkoitus, oppimistavoitteet ja toteutus ovat tarkkaan mietitty. Ilman huolellista suunnittelua ja integrointia, oppimispeli jää lähinnä hauskaksi peliksi, jonka opetuksellinen arvo on rajallinen. Teknisesti on tärkeää huomioida, että oppijat perehdytetään huolellisesti peliympäristöön esimerkiksi ohjevideoiden, perehdytysmateriaalien ja harjoituspelien avulla. Huolellinen perehdytys varmistaa, että varsinaisessa pelikokemuksessa oppijat voivat keskittyä oppimiseen ja projektinhallintaan eivätkä jää jumiin käyttöliittymään, pelilogiikkaan tai -mekaniikkaan.

Oppimispeli on vain peli ilman asianmukaista ennakkovalmistautumista ja jälkianalyysiä

Pelipohjaiset oppimissovellukset ovat tutkitusti hyödyllisiä projektinhallinnan opetuksessa ja koulutuksessa, kunhan hyviä käytäntöjä noudatetaan. Oppimispelit itsessään eivät kuitenkaan ole yleislääke parhaisiin oppimistuloksiin vaan ennemminkin erinomaisia oppimisen mahdollistajia, jotka täydentävät muita menetelmiä. Hyvin suunnitellussa toteutuksessa oppijat tekevät nimittäin enemmän työtä ennen varsinaista peliä ja etenkin sen jälkeen. Peli itsessään on siis oppimisen näkökulmasta oleellinen, mutta pelin pohjalta tehty jälkianalyysi on keskeisin osuus, jossa oppiminen substanssista syvenee pelitapahtumien purun, pohdinnan, keskustelun, oppien jakamisen ja johtopäätösten muodossa.

Kirjoittaja

Jere Lehtinen

Tieteellinen neuvottelukunta

Projektiammattilaiset ry

TkT Jere Lehtinen on Projektiammattilaiset Ry:n Tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. Hän toimii monimutkaisten projektien johtamisen ja hallinnan yliopistotutkijana Tampereen yliopiston Tuotantotalouden yksikössä. Jere on myös operatiivisen toiminnan johtajana oppispeliratkaisuja tarjoavassa teknologiayrityksessä nimeltä LessonLab.

Tieteellinen neuvottelukunta

Tehtävä ja tavoite

• Tieteellinen neuvottelukunta (TN) tuo uusinta tutkimustietoa opetuksen/korkeakoulujen/oppilaitosten ja projektiammattilaisten käyttöön sekä välittää tietoa tutkimukseen ja opetukseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista tutkijoiden, oppilaitosten ja suomalaisten projekteja tekevien yritysten välillä.
• Projektiammattilaiset ry:n Tieteellisen neuvottelukunnan tavoitteena on edistää yhteistyötä oppilaitosten, akateemisen projektitutkimuksen ja suomalaisten yritysten projektitoiminnan välillä.

Jäsenet

• TN kokoonpano on 4–5 henkilöä
• TN jäsenen toimikausi on kaksi vuotta
• Tavoitteena on, että TN jäsenissä on edustusta sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista
• TN valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii tehtävässään kaksi vuotta, on kutsuttuna jäsenenä PRY hallituksen kokouksissa
• PRY toimitusjohtaja toimii PRY ja TN välisenä yhteyshenkilönä

Toimintatavat

Tieteellinen neuvottelukunta

• toimii tuomaristona ja palkitsee vuosittaisella Academic PM Award -palkinnolla projektitoimintaan liittyviä opinnäytetöitä, opetustekoja ja muita saavutuksia.
• puheenjohtaja osallistuu PRY hallituksen toimintaan kutsuttuna jäsenenä ja tuo TN tehtävään liittyviä näkökulmia PRy toiminnan tueksi
• osallistuu vuosittaiseen Academic Summit -tapahtumaan ja sisällön suunnitteluun PRY tukena
• toteuttaa Projektimaailma -lehteen kaksi kertaa vuodessa kolumnin, esittelee tutkimustuloksia tms. projektialalta, haastatteluja ym.
• toimii linkkinä Jäsenorganisaatioiden ja yliopisto/ammattikorkeakoulujen välillä mm. tutkimustöiden aiheiden fasilitoinnin osalta
• toteuttaa vuosittain 1–2 webinaaria projektialalta PRY kanavassa
• järjestää tarvittaessa puheenvuoroja tai alustuksia PRY tapahtumissa, kuten Projektipäivillä ja 3PMO tai muissa erikseen sovittavissa tapahtumissa
• Lisäksi tieteellinen neuvottelukunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan IPMA:n kansainväliseen tutkimustoimintaan