Euroopan maaseutumaisimpana maana harvaan asuttu Suomi tarvitsee kehittyvän maaseudun. Tärkeä osa kehitystyötä on EU:n maaseudun kehittämiseen tähtäävät tukitoimet. Puolet suomalaisista asuu tukikelpoisella maaseutualueella – niin ikään puolet Suomen EU:lta saamista tuloista on maatalous- ja maaseuturahoitusta.
Teksti Kimmo Laakso
Kuvat ELY-keskus

Padel-kenttä Kärkölään, Vampulan VPK ry:n uimapaikkahanke Huittisissa. Nämä ovat esimerkkejä projekteista, joita ELY-keskus rahoittaa Euroopan maaseuturahastosta. Tukikaudella 2023–27 tukea on tätä kirjoitettaessa myönnetty yleishyödyllisille hankkeille ja yrityksille yhteensä 178 miljoonaa euroa. Tukitoimet tähtäävät kuntalaisten arjen toimintaedellytysten parantamiseen ja alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseen.
Hankkeita laidasta laitaan
ELY-keskuksen rahoittamat projektit vaihtelevat yritystoiminnan alkutaipaleelle suunnatuista pienistä vakiokorvaushankkeista aina suurempiin naudanlantaa hyödyntäviin biokaasulaitoksiin. ”Repertuaari, missä ollaan mukana, on tosi monimuotoinen,” ELY-keskuksen maaseudun kehittämisen asiantuntija Leena Koponen toteaa. Useissa maaseutukunnissa esimerkiksi on käynnissä taitopyöräilyyn liittyviä pumptrack -projekteja. Pomarkun pumptrack-projektin hankekuvauksen mukaan toteutuessaan rata kerää ”kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan yhdessä ulkoilmassa.” Teuvan vastaavan projektin kuvauksessa puolestaan korostetaan kuntalaisten matalan kynnyksen liikkumista sekä kaikille kuntalaisille kattavia ilmaisia lähiliikunnan muotoja. Yhteisöä voimistavien hankkeiden tarpeellisuus harvaan asutuilla alueilla tiedostetaan. EU:n komission visioissa yrittäjyyden edistämisellä vastataan maakohtaisiin haasteisiin ja edistetään paikallista yhteisöllistä toimintaa ja osallistumista. Komission arvion mukaan parantuneista palveluista hyötyvän väestön nettomäärä Suomessa on 1,8 miljoonaa.
Myös laajakaistainvestoinnit ja erilaiset digitaalisuutta lisäävät hankkeet nähdään tärkeinä. Digibuusti- hankkeella pyritään lisäämään ikääntyvän väestön digitaitoja. Ikääntyville keskisuomalaisille järjestettävien digipelikerhojen tarkoituksena on, että yli 55-vuotiaat pääsevät pelaamaan porukassa ja kokeilemaan uusia pelejä sekä keskustelemaan niistä vetäjän johdolla. ”Hyödynnetään digin viihdekäyttöä ja pelillisyyttä ja sitä kautta madalletaan kynnystä viranomaispalvelujen käyttämiseen. Syrjäkyliltä esimerkiksi voi käyttää kirjastosisältöjä omalta laitteelta,” Koponen sanoo.
Esimerkki uuden tutkitun tiedon jalkauttamisesta maaseudulle on palkittu hanke maaseudun muovijätteen kierrättämisen edistämiseksi. Maaseudun muovit kiertoon – hanke on välittänyt tietoa Suomessa syntyvän maatalousmuovin määristä ja ehdottanut keinoja ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Muovijätettä rehupaaleissa yms. käytetyistä muoveista syntyy vuosittain 12 000 tonnia. Suuri osa tästä muovista päätyy edelleen poltettavaksi. Jätteenpoltto ei kuitenkaan ole todellista kierrätystä ja uusiokäyttöulottuvuus menetetään. Tarve löytää keinoja, jolla käytetty paalimuovi saadaan oikeasti hyötykäyttöön, on todellinen.
Maaseutu ja yrittäjyys

Yrittäjyyteen liitetyistä kaupunkimaisista mielikuvista huolimatta 42 % kaikista Suomessa toimivista yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Monipuolisessa kattauksessa on mukana ruoanjalostajia, ohjelmistoyrityksiä, biokaasulaitoksia, leipomoita, digimarkkinoinnin ammattilaisia, joogastudioita ja tislaamoita. Tilastoissa noin 96 % maamme yrityksistä on määritelty ”mikroyrityksiksi”, joissa työskentelee enintään 9 henkilöä. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n mukaan yksinyrittäjien osuus työllisistä on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Keskisuuret yritykset ovat lähtökohtaisesti tukien ulkopuolella, paitsi jos ne jatkojalostavat maatalouden tuotteita. ELY-keskuksen tukiraha on suunnattu mikro -ja pienyrityksille, koska valtaosa maaseudun yrittäjyydestä on tässä kokoluokassa. Yli 500 000 euron hankkeet ovat harvinaisia.
Isompien projektien joukkoon kuuluu Oulun lähistöllä, Viskaalissa toimiva lantaa ja alueen biojätettä hyödyntävä biokaasulaitos. Osana kokonaisuutta on 1000 lihakarjanaudan maatila ja pienteurastamo, jonka teurasjätteet yhdessä lannan kanssa jalostetaan biometaaniksi. Myös pohjoissuomalaisen elintarviketeollisuuden sivuvirtoja tuodaan laitokselle jalostettavaksi. ”Ansaitsemismenetelmämme on se, että meille tulee porttimaksua. Meille tuodaan biojakeita, jotka me jalostamme biometaaniksi ja myös lannoitteeksi. Energiaa tulee noin 15 gigawattia vuodessa,” kertoo Viskaalin Ekokylä Oy:n toimitusjohtaja Heikki Räinä. Vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla, ja se on saanut historiansa aikana ELY-keskukselta tukea noin 2 miljoonaa euroa. Maaseudun yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset puhuttavat myös Oulussa. ”Jatkossa maaseudun yrittäjyys perustuu moneen tukijalkaan, ei pelkästään lehmiin tai viljelyyn,” Räinä toteaa mietiskellen. Hän on samalla helpottunut, että seitsemän vuoden projekti on saapumassa maaliinsa.
Kaupungin ja maaseudun rajanvetoa


Koposen mukaan maaseutu-sanaan liittyvät mielikuvat ovat usein liian kapea-alaisia ja tämän vuoksi maaseutu – kaupunki vastakkainasettelu on julkisessa keskustelussa yleinen. ”Toivon että maaseutua ei nähtäisi kaupungista irrallisena asiana tai edes resurssiaittana,” Koponen sanoo. Kun maaseudun rahoituksesta puhutaan, on tavallista, että ajatellaan silloin vain viljelytukia. Koponen muistuttaa, että maataloustoimijoiden ohella maaseudulta löytyy runsaasti myös esimerkiksi metalli- ja puuteollisuutta.
Miten maaseutu määritellään? ELY-keskukset käyttävät määrittelyn tukena Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu-luokitusta, jossa Suomen alueet on jaoteltu seitsemään alueluokkaan. Vaikka yli 72 % suomalaisista asuu kaupunkialueilla, Suomen kokonaispinta-alasta vain 5 % luokitellaan kaupungiksi. Maaseudun alueista erotetaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun ohella kaupungin läheinen maaseutu. Erityisesti jälkimmäisen osuus Suomen väestöstä on viime vuosina ollut kasvussa. Kehityksen taustalla vaikuttavat kaupunkialueiden työssäkäyntialueiden laajentuminen ja etätyömahdollisuuksien lisääntyminen. Kaupunkialueiden jaottelussa kaupungin ja maaseudun välivyöhyke, kehysalue on myös kasvussa.
ELY-keskuksen rahoituksen näkökulmasta maaseutu ymmärretään laajasti. Rahaa myönnetään nimenomaan maaseudun kehittämiseksi. Iisalmi on kaupunki, mutta ELY-keskuksen näkökulmasta maaseutua. ”Mielestäni on hyvä alueen kehittymisen kannalta, että mahdollisimman paljon pystytään tulkitsemaan maaseuduksi,” Koponen sanoo. Painopiste on harvaan asutulla maaseudulla, mutta myös tiheämmin asuttu maaseutu on rahoituksen piirissä.
Hakemiseen kannattaa valmistautua

Vuoden projektiksi 2024 valittu Paippisten eläinklinikka lähetti tukihakemuksen ELY-keskuksen Hyrrä-palvelussa vuonna 2019. Hakemuksen lähettämistä oli kuitenkin edeltänyt puolentoista vuoden huolellinen valmistautuminen, johon oli saatu edullista asiantuntevaa neuvontapalvelua myös ELY-keskukselta. ”Tein tarvittavat laskelmat, selvitin rakennuslupa-asiat klinikkaprojektiimme liittyen. Olin yhteydessä pankkiin ja muihin rahoitustahoihin, sillä oma rahoituskuvio täytyi selvittää. Sanoisin, että hakuprosessi on melko perusteellinen,” kertoo Paippisten eläinklinikan toimitusjohtaja Laura Laakso.
Laakso otti yhteyttä TE-keskukseen, josta yrittäjät saavat tietoa ja tukea investointeihin liittyvissä asioissa. TE-keskuksen ekonomisti auttoi laskelmien tekemisessä. Sitten Laakso kävi paikan päällä ELY-keskuksessa esittelemässä hankkeen. ”Minulla oli mukanani laskelmat esimerkiksi työllistämisvaikutuksista. Työpaikkoja ja hyvinvointiahan näillä investoinneilla haetaan. Kaikki olivat ystävällisiä ja tsemppasivat siihen, että hanke menee maaliin. ”
Paippisten eläinklinikka työllistää tällä hetkellä 7 henkilöä.
Lisätietoja: www.maaseutu.fi
Hankerekisteri: https://maaseutuverkosto.fi/hankkeet